Haastattelussamme vesistötutkimuspäällikkö Janne Raunio kertoo mietteitään monipuolisesta työstään yhdistyksessä:
Kun Jannen hydrobiologian ja limnologian opiskelut tulivat loppuvaiheeseen, haki hän samanaikaisesti sekä yhdistykseen näytteenottajaksi että Vaasan Ympäristölaboratorioon limnologiksi. Näytteenottajaksi hän oli aikaisemmin saanut hyvät valmiudet suorittamansa kalatalousalan perustutkinnon ansiosta. Janne sai molemmat paikat, ja päätyi hyvien kehittymismahdollisuuksiensa vuoksi yhdistykseen aloittaen työt helmikuussa 2002. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n silloinen toiminnanjohtaja Jukka Mankki kannatti Jannen ideaa tutkia suurten jokien biologia tutkimusmenetelmiä. Lopulta Janne tekikin yhdistyksessä päätyön ohella väitöskirjan aiheesta vuonna 2008.
Niistä ajoista on Kymijoessa paljon vettä virrannut ja Jannen työtehtävät yhdistyksessä muuttuneet, mutta yhä edelleen hänen työnkuvaansa vesistötutkimuspäällikkönä sisältyy maastotyötä ja monipuolista vesistötutkimusten kehitystyötä. Erilaiset paikallisiin ja vaelluskaloihin liittyvät kalataloustarkkailut, kaikuluotaukset, jatkuvatoimiset vedenlaatututkimukset, piilevä- ja surviaissääskitutkimukset, vesistön tilaan liittyvät hankkeet sekä näytteenoton koordinointi täyttävät Janne työpäivät. Janne kertookin, että yhdistyksen työkenttä on selvästi monipuolistunut. Laajojen yhteistarkkailujen ohelle on tullut paljon pienempiä tarkkailuja, tutkimuksia ja selvityksiä. Erilaisia biologisia tutkimuksia tehdään myös aiempaa enemmän. Lisäksi kentällä tehtävät mittaukset ja siihen liittyvän laitteiston käyttö on kehittynyt ja yleistynyt lyhyessä ajassa huimasti.
Kysyttäessä ympäristön tilasta, näkee Janne paranemista yhdistyksen toimialueella rannikon tilassa. Veden näkösyvyydet ovat kasvaneet ja rehevyystaso kääntynyt laskuun. Toisaalta samaan aikaan on ollut havaittavissa järvien tummumista. Ilmiö on laajalti havaittu ja taustalla lienee ilmastonmuutos sekä happaman laskeuman vähentyminen. Kaakkois-Suomen hyvässä tai erinomaisessa tilassa olevien järvien kannalta lähivuosien ja -vuosikymmenten keskeinen kysymys on metsätalouden vesiensuojelussa. Näköpiirissä on, että puunkäyttö ja sitä myöten hakkuut kasvavat. Tähän kysymykseen pyritään yhdistyksessä vaikuttamaan vasta alkaneen Maltti metsänhoidossa – valtti vesienhoidossa -hankkeen myötä. Mutta uhkana on, että järvet tummuvat paitsi laajan mittakaavan ilmiöiden niin myös paikallisen toiminnan vuoksi.
Janne kokee mielekkäänä saada työskennellä itseä kiinnostavien asioiden parissa. Toisaalta työt seuraavat monesti kotiin ja vapaa-aikaan. Uusia hankkeita, tutkimuksia ja kehitystyötä tulee ideoitua silloin, kun ei tarvitse keskittyä kiireellisten työasioiden hoitamiseen. Vesistö- ja ympäristötutkimusalalle hakeutuvia nuoria hän kehottaa harrastamaan luontoa, sillä luontoharrastusten kautta saa hyvän pohjan opiskelulle ja työelämään.
