Lainsäädännön mukaan kunta vastaa hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueella. Kunnan vastuulla on yleisten alueiden hulevesijärjestelmän kunnossapito. Jos niissä havaitsee vesien johtamista haittaavia ongelmia, voi antaa palautetta oman kunnan kunnossapitopuolelle tai muuta sopivaa palautekanavaa pitkin. Suuret ja vilkkaasti liikennöidyt yleiset tiealueet ja -liittymät ovat monesti valtion omistamaa aluetta. Tällöin esimerkiksi huleveden aiheuttaman tulvimisongelman ratkaisu on alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vastuulla.
Kiinteistön omistaja tai sen haltija vastaa oman kiinteistönsä hulevesien hallinnasta. Kiinteistöillä, jotka ovat rakennetun hulevesijärjestelmän vaikutusalueella, on liittymisvelvollisuus hulevesijärjestelmään, tai perustellusti siitä voidaan hakea vapautusta. Lisäksi tontin omistajan vastuulla on tontin liittymärumpujen auki pitäminen. Tämä on tärkeää, jotta padotus ei nosta veden pintaa ja hidasta poisvirtausta kuivatusta vaativilta alueilta. Tonttien rajaojiin ei saa kasata syksyn lehtiä tai lumia eikä tehdä omia rakenteita.
Uusilla alueilla edellytetään usein kiinteistökohtaista hulevesisuunnitelmaa, joissa on arvioitu tontilla muodostuva huleveden määrä. Suunnitelmassa huomioidaan koko tontti kaikkine pintamateriaaleineen. Tiiviiltä materiaaleilta, kuten katoilta ja kivetykseltä, hulevesiä muodostuu enemmän kuin esimerkiksi nurmikolta tai hiekkapoluilta. Hulevesijärjestelmään voidaan ohjata suoraan kuitenkin vain se määrä vettä, joka muodostuisi tontilla luonnontilaisesti ennen rakentamista, muut vedet täytyy viivyttää tontilla. Perustusten kuivatusvedet voidaan tarvittaessa johtaa käsittelyrakenteen ohi.
