Kuva: Suomelle uusi harvasukasmatolaji Vejdovskyella intermedia löytyi Kymijoesta Mäkikylän puhdistamon alapuoliselta näytepaikalta liejupohjalta. Kuvassa mikroskooppikuva lähikuva erikoisen mallisesta ventraalisukasesta. Kuva: Henna Nakari
Kymijoesta Mäkikylän puhdistamon alapuolelta syksyllä 2024 otetusta pohjaeläinnäytteestä löytyi Suomelle uusi laji. Laji löydettiin Kymijoen alaosan pehmeiden pohjien pohjaeläintarkkailun yhteydessä. Yhdistys on tarkkaillut Kymijokea aina 1960-luvulta lähtien ja sen pohjaeläimistöä 1980-luvulta alkaen.
Nyt maallemme löydetty uusi laji on harvasukasmatoihin kuuluva, Vejdovskyella intermedia. Se on hyvin pieni, pituudeltaan 1,3–3 mm. Saman suvun toinen laji, Vejdovskyella comata, on esiintynyt Suomessa aiemminkin.
Tämä makean veden laji esiintyy suurissa joissa ja järvissä. Vejdovskyella intermedia on laajalle levinnyt laji mutta harvoin löydetty, joten virolaisen eläintieteilijän ja asiantuntijan Tarmo Timmin mukaan oli odotettavissa, että Suomestakin laji jossain vaiheessa löytyy. Kyseessä ei siis ole vieras- tai tulokaslaji.
Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n näytteenottajat noutivat näytteen Kymijoesta liejupohjalta 8,2 metrin syvyydestä syksyllä 2024. Lajin poimi Laura Parkko ja sen määritti Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n yhdistyksen vesistötutkija Henna Nakari.
–Olen ollut yhteydessä Suomen lajiluettelon ylläpitäjiin, ja näyte lähetetään Suomen luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmiin ja lisätään lajiluetteloon, Nakari kertoo.
Harvasukasmadot elävät maaperässä sekä pohjasedimentissä makeissa vesissä ja merialueella. Ne syövät eloperäistä ainesta sekä toimivat hajottajina, ja ovat ravintoa muille eläimille.
Uusia eläinlajeja löytyy Suomessa vuosittain, usein pieniä hyönteisiä ja muita selkärangattomia.
Kymijoen alaosan pohjaeläintarkkailu 2024
Kymijoen alaosan (Pyhäjärvi-meri) ja sen edustan merialueen toimijoilla on Itä-Suomen vesioikeuden määräämä velvoite tarkkailla toimintansa vaikutuksia vastaanottavassa vesistössä. Velvoite on toteutettu kuormittajien yhteistarkkailuna, jossa käytännön vesistötutkimuksista vastaa Kymijoen vesi ja ympäristö ry.
Marraskuussa valmistuneessa Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n raportissa esitellään tulokset Kymijoen alaosan yhteistarkkailun pehmeiden pohjien pohjaeläintutkimuksen osalta syksyltä 2024.
Aineistosta laskettujen pohjaeläinindeksien mukaan Kymijoen pehmeät pohjat ovat puhdistuneet ja karuuntuneet ajanjaksolla 2006‒2024. Vuonna 2024 tosin useimmilla näytepaikoilla indeksiarvot laskivat hieman vuodesta 2020.
Vaikka jokipaikkojen näytealueet ovat joen suvantomaisia painanteita, jotka edustavat joen hitaimmin puhdistuvaa pohjanlaatua, niin pohjaeläinindeksien mukaan pehmeät jokipohjat olivat vuonna 2024 pääsääntöisesti lievästi karuja tai jopa karuja. Voikkaa, joka on ollut jo noin 30 vuotta jätevesikuormituksen yläpuolella, ei eronnut muista näytepaikoista.
Järvialtaiden tuloksissa tuli jokiasemia selkeämmin esiin Kymijoen rehevöityminen alajuoksua kohti varsinkin, kun tarkasteluun otettiin mukaan Kymijoen yläosalla oleva Konnivesi. Järvialtaiden ekologinen tila pohjaeläimistön perusteella heikkeni selvästi Kymijokea alaspäin siirryttäessä, mutta oli kuitenkin Pyhäjärvessä ja edelleen Tammijärvessä erinomainen.
Lisätietoja
Henna Nakari
tutkija, FM
puh. 044 7565 861
Kymijoen vesi ja ympäristö ry