Webinaari: 14.2.2025 perjantaina klo 9–10 välillä Teamsissa
Aihe: Hulevesien hallinta tiealueilla
REKISTERÖI itsesi mukaan webinaariin linkin kautta!
HULEVET-hanke on saanut avustusta ympäristöministeriön käynnistämästä Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta ’Kaupunkivedet ja haitalliset aineet’ -teemasta.
Ohjelman tavoitteena on parantaa Itämeren ja sisävesien tilaa
Heinolan alapuolisen vesistöalueen yhteistarkkailussa seurataan vesialueen Ruotsalainen-Konnivesi veden laatua ja jätevesikuormituksen vaikutuksia vesistön tilaan. Velvoitevesistötarkkailut on aloitettu Heinolan alapuolisella vesialueella vuonna 1973. Vesistötarkkailua on hoitanut alusta lähtien Kymijoen vesiensuojeluyhdistys ry eli nykyinen Kymijoen vesi ja ympäristö ry.
Tässä laajassa yhteenvedossa on tarkasteltu Heinolan alapuolisen Konniveden tilaa ja sen kehitystä vuosina 2014–2023 ja useiden laatuparametrien osalta pidemmälläkin aikavälillä. Vertailuvesistönä tutkimuksissa on käytetty Ruotsalaista, joka on Heinolan yläpuolinen Kymijoen järviallas.
Yhteistarkkailuna toteutetuissa velvoitetarkkailuissa ovat mukana Heinolan kaupunki, Stora Enso Oyj Heinolan Flutingtehdas ja Suomen Kuitulevy Oy:n Heinolan tehdas. Maitiaislahden osalta tarkastelu perustuu nykyisin Stora Enso Packaging Oy:n entisen aaltopahvitehtaan velvoitetarkkailutuloksiin.
Fosfori- ja kiintoainekuormitus vähentyneet
Heinolan alueen jätevesien fosfori- ja kiintoainekuormitus väheni merkittävästi vuonna 2003. Myös typpikuormitus on vähentynyt merkittävästi parin viime vuoden aikana pääasiassa Heinolan jätevedenpuhdistamon typenpoiston tehostumisen seurauksena.
Päällysveden fosforipitoisuus on laskenut Konnivedellä, mikä on seurausta sekä jätevesien fosforikuormituksen vähenemisestä että Konniveteen tulevan veden fosforipitoisuuden laskusta. Tulosten mukaan Konnivesi on karun ja lievästi rehevän rajamailla. Ravinnesuhteiden perusteella Konnivesi on selkeästi fosforirajoitteinen.
Jyrängönvirran ja Vuolenkosken vedenlaadussa ei ole juurikaan eroa. Esimerkiksi fosforipitoisuuden ero on 2000-luvulla kaventunut, ja monena vuonna mediaaneissa ei ole ollut eroa. Parina viime vuotena Vuolenkosken ja Jyrängönvirran ammoniumtypen mediaanipitoisuuksissa ei ole enää ollut eroa.
Viimeinenkin Maitiaislahteen tuleva jätevesikuormitus loppui vuonna 2008 ja lahden tilassa on havaittavissa lievää kohenemista. Huonon veden vaihtuvuuden vuoksi lahden tilassa näkyy edelleen vahvasti sen kuormitushistoria. Lahtialue on edelleen rehevä ja rehevyys voimistuu lahden pohjukkaa kohti.
Maitiaislahden tuotantokauden aikainen päällysveden fosforipitoisuus on laskenut 1990-luvulta lähtien. Myös typpipitoisuuksissa on havaittavissa lievä laskusuunta. Lahden fosforirajoittuneisuus on vain vahvistunut tarkasteltuna ajanjaksona. Nykyään alusveden fosforipitoisuudet ovat maksimissaankin vain noin kaksinkertaisia päällysveteen verrattuna, kun ne vielä 1990-luvulla saattoivat olla jopa 10–20 –kertaisia.
Konnivedelle hygieeninen vedenlaatu erinomainen
Konnivesi on Kymijoen läpivirtausjärvi ja saa vetensä yläpuolisesta Kymijoen järvialtaasta eli Ruotsalaisesta ja pienessä määrin myös Räävelin reitiltä. Suurista vesimääristä ja selvästä läpivirtauksesta johtuen Heinolan alueen jätevesikuormituksesta johtuvat muutokset alapuolisen vesialueen fysikaalis-kemiallisessa vedenlaadussa ovat lieviä. Myös vesienhoidon tilaluokittelun mukaan Konniveden fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu on hyvä.
Erityisesti päällysvedessä jätevesien vaikutukset näkyvät vähäisinä. Aiempina vuosina vaikutukset näkyivät selvästi Kymenvirran syvänteessä.
Kerrostuneisuuskausien loppupuolella kuormituksen alapuolisella pääreitillä esiintyy jätevesistä johtuvaa alusveden hapenvajausta. Loppukesällä pohjan läheisen veden hapettomuutta esiintyy Maitiaislahden suulla edelleen säännöllisesti, mutta talvinen happitilanne näyttäisi kohentuneen 2000-luvulla. Sen sijaan Ruotsalaisella lopputalvinen happitilanne on heikentynyt viimeisen 10 vuoden aikana. Konniselällä happitilanne on hyvä. Hygieeninen vedenlaatu on ollut Konnivedellä erinomainen.
Piilevät ja perifyton
Viimeisen kymmenen vuoden aikana tehtyjen piilevätutkimusten tulokset ovat ilmentäneet Konnivesi-Ruotsalaisen veden erinomaista tai hyvää laatua, sekä karua tai melko karua ravinnetasoa. Piilevätulosten kautta tarkasteltuna jätevesikuormituksella ei ole ollut yhteyttä rantavyöhykkeen vedenlaatuun tai vaikutus on ollut vähäinen. Maitiaislahden piilevätulokset erottuvat muista näytepisteistä ja ilmentävät toistuvasti keskirehevää tai melko rehevää vedenlaatua.
Keinoalustoilla tehtävän perifytontutkimuksen mukaan levämäärät ovat vaihdelleet vuosien ja näytepaikkojen välillä. Pääsääntöisesti tutkimusalueen levämäärät eivät ole eronneet vertailualueen levämääristä. Ainoastaan Rautsaaren läheisillä pisteillä sekä Konniselän koillisosassa, Honkasaarten lähellä levämäärä on heilahdellut kymmenen vuoden tarkasteluvälillä vertailualuetta enemmän. Rautsaaren länsipuolella levämäärät ovat olleet vertailualuetta merkitsevästi korkeampia, kun tarkastellaan koko viimeisen kymmenen vuoden aikaväliä.
Syvännealueiden pohjaeläimistö
Syvännealueiden pohjaeläimistön perusteella pohjan tila on ollut heikoimmillaan 1970-luvulla ja 1980-luvun alkupuolella. Järvivesistöjen ekologiseen luokitteluun kehitetyn syvännepohjaeläinindeksin mukaan pohjan tila on ollut vuosina 1992–2023 paras yläpuolisella Ruotsalaisella. Konniselällä pohjan tila on ollut indeksin mukaan lähes samalla tasolla vuodesta 2005 lähtien, jolloin rinnakkaisnostojen määrää nostettiin ja näytteiden edustavuus parani.
Voimakkaimmin jätevesikuormitus on näkynyt pohjan tilassa Maitiaislahden suulla, Kymenvirran alaosalla ja Matinsalmessa. Maitiaislahden suulla pohjan tila on pysynyt vakaana ilmentäen ennen kaikkea rehevyyttä ja huonoa happitilannetta. Kymenvirran alaosalla ja varsinkin Matinsalmessa pohjan tila on ollut epävakaa ja vuosittaiset vaihtelut suuria.
Löysinselällä ja Konniveden alaosalla pohjan tila on kohentunut 1990-luvulta. Konniveden länsiosalla pohjan tila on parantunut hieman. Vuosien 2013, 2017 ja 2021 tulosten mukaan indeksiarvot ilmensivät Maitiaislahtea lukuun ottamatta kaikilla tutkimusalueilla erinomaista tilaa.
Rantavyöhykkeen pohjaeläimistö
Konnivesi-Ruotsalaisen rantavyöhykkeen surviaissääskilajisto on monipuolinen. Lajistosta lasketut surviaissääski-indeksin perusteella alue on luokiteltu enimmäkseen hyvin karuksi tai karuksi. Maitiaislahdella kuormitushistoria näkyy lajistossa edelleen, ja Maitiaislahden luokitus on vaihdellut eri tutkimusvuosina hyvin rehevän ja melko karun välillä.
Kalatalous
Konnivesi-Ruotsalaisen kalasto on koeverkotusten perusteella tyypillistä karujen järvien lajistoa. Yksikkösaaliit ovat pieniä, keskimäärin noin 9–25 kpl ja 215–640 g koeverkkoa kohden. Yksikkösaaliiden perusteella sekä Konniveden että Ruotsalaisen koealat voidaan luokitella erinomaiseen tilaan. Sen sijaan särkikalojen biomassaosuuden perusteella tilaluokitus vaihtelee Konniveden huonosta Ruotsalaisen erinomaiseen.
Kalastustiedustelujen perusteella Konnivedellä kalastaa vuosittain noin 1 100 taloutta. Pitkällä aikavälillä vapaa-ajan kalastajien kalamäärät ovat laskeneet, mutta rapusaalis on kasvanut. Vapaa-ajan kalastajien yleisimmät saalislajit ovat edelleen hauki, ahven ja muikku, jonka kanta vaihtelee suuresti tutkimusvuosien välillä. Kalastajien kokemuksen mukaan pyydysten likaantuminen on ollut pitkällä aikavälillä yksi merkittävimmistä kalastushaitoista.
Tarkkailutulosten perusteella jätevesikuormituksen vaikutus Konniveden kalastoon ja kalastukseen ei ole enää merkittävä.
Kymijoen vesi ja ympäristö ry
Toistaiseksi yhdistyksen kotisivuilla ei julkaista raportteja.
Useimmat velvoitetarkkailuraportit ovat luonteeltaan julkisia ja niitä voi entiseen tapaan pyytää alueen ELY-keskukselta.
Selvitämme raporttien julkaisukäytäntöjä.