EU:n luontodirektiivillä suojeltu idänkirsikorento (Sympecma paedisca) onnistui kesän aikana lisääntymään Haminan Husulaan rakennetussa tekokosteikossa. Liikennevirasto teki Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen edellyttämän kosteikon vuonna 2014 sen jälkeen, kun Valtatie 7 rakentamishankkeessa Haminan ohikulkutie vedettiin kolmen kilometrin päässä idänkirsikorennon lisääntymislammikon ylitse. Kymijoen vesi ja ympäristö ry avusti kosteikon rakenteen suunnittelussa ja järjesti tarkkailun toimenpiteen onnistumisesta. Jo kahden vuoden tarkkailun jälkeen löydettiin heinäkuun loppupuolella 2016 vastakuoriutuneita idänkirsikorentoja ja kuoriutumisnahkoja lajin lisääntymisen merkiksi. Uutinen sai myös julkisuutta tiedotusvälineissä.
Idänkirsikorento on 2000-luvulla levittäytynyt pitkin etelärannikkoa ja paikoin sisämaahan. Se on keijukorentoihin kuuluva sudenkorentolaji, joka talvehtii aikuisena ja elää kosteikkojen mosaiikkimaisen kasvillisuuden joukossa. Havainnot antavat uutta rohkaisevaa tietoa siitä, että tuntemalla ja huomioimalla lajin ekologiset vaatimukset voidaan rakennushankkeiden hävittämiä rauhoitettujen lajien lisääntymispaikkoja korvata osin myös rakentamalla uusia elinympäristöjä.
Kuvassa idänkirsikorennon kuoriutumisnahka Husulan kosteikoilla 2.8.2016.
Anne Åkerberg, Kymijoen vesi ja ympäristö ry on tuttu allekirjoitus sadoista raporteista ja julkaisuista. Haastattelussamme Anne kertoo mietteitään työstään yhdistyksessä, vesien tilasta sekä biologian alan ja vesiensuojelutyön muutoksista.
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen Kymenlaakson luonnonvesinäytteenotot ovat siirtyneet yhdistyksen hoidettavaksi. Samassa yhteydessä ympäristönäytteenottaja Jarmo Nironen liittyi ELY-keskuksesta yhdistyksen vahvuuteen. Lisääntynyttä näytteenottoa varten ostettiin Kyvetti -niminen nopeakulkuinen ja katettu vesistötutkimusvene merialueen näytteenottoihin. Hankinta parantaa yhdistyksen palvelutasoa merialueen näytteenotoissa.
Kuvassa yhdistykselle hankittu Itämeren tutkimusvene Kyvetti, jonka kotipaikka säilyy Kotkassa.
Yhdistys tarkkailee vuonna 2015 Sutelan sillan uusimisen vaikutuksia Kymijoen vedenlaatuun ja vuollejokisimpukan elinoloihin. Simpukoita tutkitaan sukeltamalla ja vedenlaatutietoa kerätään vesinäytteillä ja jatkuvatoimisilla sameusmittareilla.
Kirjaudu saamillasi tunnuksilla osoitteessa
Vesistötutkija Marja Anttila-Huhtinen on 28 vuoden aikana Kymijoen vesi ja ympäristö ry:ssä kokenut monia vaiheita vesientilan ja ympäristötutkimusten parissa.
Lue Marjan haastattelu tästä.
Kymijoen kuvapankkihanke on maakunnan kehittämisvaroin rahoittama hanke hienojen valokuvien tuottamiseksi Kymijoen vesistöistä. Kymenlaakson imago ja vetovoimaisuus ei ole suurta, vaikka alueen toimijoiden vesiensuojelutyö on parantanut Kymijoen ja sen suiston vedenlaatua. Ilman kautta leviävä haju, haitallisia epäorgaanisia aineita sisältävä vesi ja hoitamattomat teollisuusalueet ovat monilta osin historiaa. Kymijoen kuormittajien vedenpuhdistamot poistavat nykyisin fosforin niin tehokkaasti, että joen fosforipitoisuus on jopa rannikon merialuetta pienempi. Tietoisuus ympäristön tilan parantumisesta ei kuitenkaan ole kovin tunnettua ja sanomalehtienkin tapa uutisoida usein huonoja uutisia voi suotta ylläpitää väärää mielikuvaa. Hankkeessa tuotetaan kuvia vesiluonnosta, vesiensuojelu- ja tutkimustyöstä, aktiviteeteistä, Kymijoen maisemasta ja lajistosta. Hankkeen toteuttaa 2013-2014 Kymijoen vesi ja ympäristö ry yhteistyössä Kymenlaakson liiton ja Cursor Oy:n kanssa, jonka kuvapankkiin kuvat sijoitetaan.