HULEVET-Webinaari 13.9.2024 perjantaina klo 9–10:30 Teamsissa
Aihe: Hulevesireittien ja -rakenteiden kunnossapito ja ilmastokestävä hulevesien hallinta
Kymijoen vesi ja ympäristö ry järjesti Strömforsin Ruukin Salissa keskiviikkona 21.8.2024 Vesistöseminaarin. Tapahtuma oli osa Uudenmaan vesistökunnostusverkoston toimintaa.
Vesistöseminaari pidettiin kauniissa Störmforsin Salissa. Paikalle kokoontui mukava määrä väkeä kuuntelemaan illan monipuolisia esityksiä. Strömforsin Ruukki sijaitsee Kymijoen varrella ja Salin ikkunoista avautui kaunis näköala rantaan. Ennen varsinaista seminaaria oli mahdollisuus osallistua Marjut Ståhlin mielenkiintoiselle opastetulle kierrokselle Strömforsin Ruukin alueella. Maittavasta kahvitarjoilusta vastasi paikallinen Strömfors Bed & Bistro.
Vesistöseminaarissa esiintyivät vasemmalta alkaen Matias Hyrsky, Juha Niemi, Niklas Grönroos, Sam Vickholm, Kimmo Karell ja Aleksi Uusitalo. Kuva: Laura Parkko
Seminaarin puheenjohtajana toimi Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n toiminnanjohtaja Esa Korkeamäki. Ensimmäisenä puheenvuoro luovutettiin Strömforsin Ruukin Aleksi Uusitalolle. Uusitalon perhe omistaa merkittävän osan Strömforsin ruukin alueenkiinteistöistä ja vastaa niiden vuokrauksesta Strömforsin Yrityspuisto Oy:n kautta.
Strömforsin ruukki tarjoaa kävijöilleen historiaa huokuvan ja unohtumattoman ympäristön vierailukohteena ja liiketoiminta ympäristönä. Historialliset tarinat kietoutuvat taidokkaasti alueen ainutlaatuisiin elämyksiin ja nähtävyyksiin. Vesistö kuuluu vahvasti alueen historiaan ja tarjoaa edelleen monipuolisia mahdollisuuksia asukkaille, harrastajille ja matkailijoille.
Tutkija Matias Hyrsky vastaili kuulijoiden kysymyksiin kala-asioissa. Kuva: Laura Parkko
Kymijoen vesistö- ja kalastotutkimuksista informatiivisen esityksen piti Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkija Matias Hyrsky. Yhdistyksen palveluihin kuuluvat muun muassa kalastotarkkailut ja -tutkimusten osalta poikastuotantoselvitykset ja kalastuskyselyt, vaelluskalojen laskurit ja videoinnit, kalakantojen kaikuluotaukset, kalojen käyttökelpoisuuden arvioinnit sekä sähkökalastukset ja koeverkkokalastukset.
Kokemuksia vesistökunnostuksista kertoi Juha Niemi, joka työskentelee toiminnanjohtajana Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry:llä. Niemi kertoi puheenvuorossaan, että paikallisten kiinnostus ja aktiivisuus on suojelutoimissa avainasemassa ja aloitteet kunnostuskohteista tulevatkin usein asukkailta.
Mielenkiintoisen esityksen kipsin käyttämisestä vesiensuojelussa piti seminaarissa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen erityisasiantuntija Niklas Grönroos. Kipsikäsittelyllä voidaan vähentää merkittävästi pintamaan eroosiota sekä fosforin ja hiilen huuhtoutumista pelloilta. KIPSI-hankkeeseen voi tutustua tarkemmin ELY-keskuksen sivuilla.
Asiantuntevan esityksen maatalouden tukimahdollisuuksista vesiensuojelussa antoi maaseutupäällikkö Sam Vickholm Loviisan kaupungilta. Kaupungin, ELY-keskusten ja paikalliskehittäjien lisäksi vinkkejä voi löytyi Neuvo 2030 -kautta. Neuvo-palvelua voi käyttää esimerkiksi pohdittaessa viljelysuunnittelua, turvepeltojen ilmastoviisasta viljelyä, maan vesitaloutta tai tukiratkaisuja.
Seminaarin lopuksi Kymijoen vesi ja ympäristö ry;n Summajoen kunnostushankkeen projektipäällikkö Kimmo Karell kertoi droonien käytöstä vesistötutkimuksen apuna. Droonia voidaan käyttää esimerkiksi vesiensuojelurakenteiden kuntotarkastuksissa, tiedotuksessa, vesistöjen rantakasvillisuuden ja vyöhykkeisyyden kartoituksissa sekä niittojen suunnittelussa. Droonia voidaan hyödyntää myös viljelysmaiden tarkistamisessa ja karjan seuraamisessa laidunalueella.
Kymijoen vesi ja ympäristö kiittää lämpimästi kaikkia osallistujia, esittelijöitä sekä paikallisia kylätoimijoita ja yrittäjiä avusta tapahtuman viestinnässä ja toteutuksessa.
Voit tutustua illan esitysten materiaaleihin täältä:
Uudenmaan vesistökunnostusverkosto
Uudenmaan vesistökunnostusverkostoa koordinoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY). Muut toimijat ovat Uudenmaan ELY-keskus, Hämeen ELY-keskus, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, Kymijoen vesi ja ympäristö ry ja Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry.
Uudenmaan vesistökunnostusverkosto -projekti kokoaa uudella tavalla yhteen erilaisia vesistöjen tilaan vaikuttavia toimijoita, jotta vesien- ja merenhoidon toimenpiteet saadaan käytäntöön.
Projektissa tunnistetaan keskeiset vesistökunnostusten sidosryhmät ja parannetaan yhteistyötä valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden välillä tapaamisten, tiedonvaihdon ja uusien hankkeiden avulla. Lisäksi tuetaan ja edistetään vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelmien tavoitteiden toteutumista muun muassa kuntakohtaisilla vesienhoidon toimenpideohjelmilla, antamalla asiantuntija-apua paikallistoimijoille sekä viestimällä ja tiedottamalla aktiivisesti vesien tilasta ja toimenpiteistä.
LUVY koordinoi projektin koko Uudenmaan kattavaa yhteistä osuutta. Sen lisäksi jokaisella alueellisella vesiensuojeluyhdistyksellä on omalla toiminta-alueellaan erilliset osuudet.
Pyhtää–Kotka–Hamina-merialueen tilaa on seurattu yhteistarkkailuna aina 1970-luvulta lähtien. Yhteistarkkailuun osallistuu toiminnanharjoittajia Kymijoen alaosalta ja merialueelta. Vesistötarkkailusta vastaa Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Vuosien 2010–2022 aineistosta valmistui juuri laaja pitkäaikaisraportti.
Pyhtää−Kotka−Hamina-merialue kuuluu Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueeseen ja se sijaitsee itäisen Suomenlahden pohjoisrannikolla. Alue on noin 50 kilometriä pitkä, ja se ulottuu Pyhtäältä Haminan edustalle. Rehevät lahtialueet ovat merkittäviä ekosysteemejä monille kasvi- ja eläinlajeille.
Alueen ekologinen tilaluokka on alueen sisälahdissa nykyisin välttävä ja sisäsaaristossa tyydyttävä. Hyvän ekologisen tilaluokan saavuttaminen vuoteen 2027 mennessä ei ole todennäköistä.
Veden laadun parantaminen on pitkäjänteistä työtä
Pyhtää‒Kotka‒Hamina-merialueen veden laatu paranee hitaasti. Kymijoen kuormitus on vähentynyt ja alueen teollisuuden ja muiden kuormittajien päästöt vesistöihin ovat pienentyneet pitkäjänteisen vesiensuojelutyön tuloksena.
Tarkasteltava alue on pieni osa Suomenlahtea ja Itämerta, ja muualla tehdyt vesiensuojelutoimet sekä Itämeren suolapulssit vaikuttavat alueen vedenlaadun kehitykseen. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n raportin tarkasteluaineiston perusteella paikallisilla toimilla on erittäin positiivinen merkitys rannikon ja jokien tilaan. Erityisesti jätevedenpuhdistus on parantunut.
Kymijoki edelleen suurin kuormittaja
Pyhtää−Kotka−Hamina-merialuetta kuormittavat alueelle laskevat joet sekä rannikon pistekuormitus, eli tehtaiden ja asutuskeskusten jätevedet. Tarkastelualueelle kohdistuva kuormitus väheni vuosina 2010–2022 verrattuna edelliseen kymmenvuotiskauteen.
Kymijoki on edelleen tämän merialueen selvästi suurin kuormittaja suuren virtaamansa vuoksi. Kymijoen osuus 2010-luvulla oli keskimäärin 76 % merialueelle tulevasta fosforikuormasta ja 87 % typpikuormasta. Kuormitus lisää rannikkovesien, jokien ja järvien rehevöitymistä. Rehevöityminen näkyi 2000-luvun alussa selvimmin rannikon ja jokisuiden lähistöillä. Rannikon vedenlaatu on kuitenkin hieman parantunut vuoden 2010 jälkeen.
Pohjien tila kohentunut
Pyhtää−Kotka−Hamina-merialueen pohjien tila on 1990-luvun jälkeen kohentunut, vaikka kerrostuneisuuskausina syvänteissä on edelleen hapettomuutta. Pohjaeläinaineiston perusteella tutkimusalueen pohjat eivät kuitenkaan ole enää täysin kuolleita, ja pohjien ekologinen tila on parantunut alueella 2000-luvulla.
Suomenlahden rannikkoalueen luontaiset niin sanotut avainlajit, liejusimpukka (Macoma balthica) ja valkokatka (Monoporeia affinis), voivat edelleen huonosti tutkimusalueella. Vuonna 2022 valkokatkaa havaittiin kuitenkin usealla näyteasemalla happitilanteen paranemisen vuoksi. Marenzelleria-monisukasmato on alueen yleisin vieraslaji, ja laji levisi alueelle jo 1990-luvulla.
Useilla näyteasemilla Marenzelleria voi olla ainut laji, sillä se pystyy elämään myös vähähappisissa oloissa. Rannikon läheisillä rehevillä liejupohjilla elää surviaissääskien toukkia ja harvasukasmatoja, jotka ovat tyypillisiä makeanveden lajeja.
Ulkosaaristossa pohjaeläinten yksilömäärät ja lajimäärät vähenevät. Marenzelleria-valtalajin lisäksi syvien pohjien lajistoon kuuluu raakkuäyriäisiä (Ostracoda) ja varsinaisia murtovesilajeja kuten Nais elinguis ja Paranais–harvasukasmadot sekä kilkki (Saduria entomon).
Kalastossa ei selvää muutosta
Kalastossa ei vuosikymmenen aikana ole tapahtunut selvää muutosta aiempaan verrattuna. Sekä koeverkkokalastusten että kalastustiedusteluiden perusteella ahven ja särki ovat merialueen yleisimmät saaliskalat, mutta vapaa-ajan kalastajien saaliissa korostuvat myös muut tavoitellut lajit, kuten hauki, kuha ja silakka.
Lohikalojen osuus kokonaissaaliista on pieni. Vapaa-ajan kalastajien vuosisaaliit vaihtelivat arvioiden perusteella 100–280 tonnin välillä eri tutkimusvuosina. Myös kalastaneiden talouksien määrät vaihtelivat suuresti eri tiedusteluiden välillä.
Tutustu raporttiin:
PYHTÄÄ–KOTKA–HAMINA-MERIALUEEN TILA VUOSINA 2010–2022
Hulevesiaamukahvit ovat HULEVET-hankkeen järjestämä hulevesiaiheinen webinaarisarja. Toinen webinaari järjestetään 17.5.2024 klo 9-10. Aiheena on hulevesien hallinnan ja suunnittelun työkalut kunnissa. Webinaari on suunnattu kaikille hulevesien parissa työskenteleville ja erityisesti kunnille.
Webinaarin 17.5. ohjelma:
Alkusanat – aamun avaus
SCALGO Live -ohjelman käyttö kunnan hulevesien hallinnassa
Pietu Pankkonen, rakennuttajainsinööri, Sipoon kunta
Esitys 20 min + keskustelu/kysymykset/kommentit
Vantaan vihertehokkuusmenetelmä
Elina Ekroos, maisema-arkkitehti, Vantaan kaupunki
Iiro Lehtinen, suunnitteluinsinööri, Vantaan kaupunki
Esitys 20 min + keskustelu/kysymykset/kommentit
REKISTERÖI itsesi mukaan webinaariin linkin kautta!
Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sähköpostiosoitteet muuttuvat muotoon etunimi.sukunimi@kyvy.fi. Samalla yhdistyksen kotisivujen osoitteeksi tulee https://kyvy.fi. Vanhat osoitteet (vesiensuojelu.fi) toimivat jonkin aikaa uudistuksen jälkeenkin. Ensisijaisesti on toki suositeltavaa siirtyä käyttämään uusia osoitteita.
Toimiston sähköposti muuttuu muotoon: toimisto@kyvy.fi
HULEVET-kirjeet:
HULEVET kirje helmikuu 2024
HULEVET kirje tammikuu 2024
HULEVET kirje marraskuu 2023
HULEVET kirje lokakuu 2023
HULEVET – Hulevesien hallinnan toimintamallin jalkautus (2023–2025)
HULEVET-hanke kehittää hulevesien määrällistä ja laadullista hallintaa hankekuntien eri toimijoiden välisenä yhteistyönä Uudenmaalla ja Päijät-Hämeessä. Tavoitteena on luoda hulevesien hallintaan vahva ketju, jossa paikalliset vesiolosuhteet huomioidaan. Taajamissa pienvesiluonnon säilyminen, pinta- ja pohjavesien suojelu sekä hulevesitulvien torjunta ovat keskeisiä tekijöitä hulevesien hallinnassa.
Hulevesien hallinta alkaa kaavoituksesta, mutta jatkuu kiinteässä yhteistyössä suunnittelun, rakentamisen, vesihuollon, vesienhallinnan, puistojen ja teiden ylläpidon ja ympäristösektorin kanssa. Monissa kunnissa hanke alkaa hulevesiohjelmatyöhön ohjaamisella. Keski-Uudenmaan kunnissa tuetaan olemassa olevien ohjelmien toteutusta ja pilotoidaan vesistölähtöisen suunnitteluketjun toimivuutta ylikunnallisessa aluerakentamisessa. Kertyneitä kokemuksia vertaillaan ja jaetaan yhteistyöverkostossa, jonka kokoaminen on osa hanketta.
Hulevesien hallinnan järjestäminen vaatii tahtotilaa ja resursseja. Parhaat tulokset saavutetaan toimintatapoja yhdessä kehittäen. Päätöksentekijöiden tuki työlle on tärkeä. Paikalliseen ympäristötietoon ja uusimpaan hulevesitietoon pohjaavan aktiivisen hankeviestinnän uskotaan kannustavan yhteisen toimintamallin löytämiseen ja käyttöönottoon kunnissa.
Hankkeen toteuttaja on Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry kumppaneinaan alueelliset vesiensuojeluyhdistykset Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry sekä Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n osuus hankkeesta kohdistuu pääasiassa Päijät-Hämeen alueelle.
HULEVET-hanke on saanut avustusta Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelman Kaupunkivedet ja haitalliset aineet -teemasta ja se jatkuu kesäkuulle 2025.
Kaksivuotinen Kymijoen kalataloudelliset ympäristöselvitykset -hanke on päättynyt. Hankkeessa tuotettiin tietoa kalankasvatukseen uusien laitosten sijoittamista varten ja tuettiin kalankasvatuksen ympäristövaikutusten selvittämistä. Kyselytutkimuksella haettiin alueen toimijoilta mielipidettä sinisen biotalouden tutkimuskeskuksen tarpeellisuudesta ja tulevaisuudennäkymistä. Lisäksi hankkeessa kartoitettiin mateen lisääntymisalueita sekä selvitettiin saukkojen esiintymistä kalateillä ja niiden lähistöllä. Kaikista kolmesta hankkeen eri osa-alueesta tehtiin omat tutkimusraportit, jotka voit lukea alapuolelta.
Kyselytutkimus sinisen biotalouden tutkimus- ja selvityskeskuksesta
Uusien kalankasvatuslaitosten sijainnintarkastelu vesinäytteiden avulla
Kymijoen ja sen merialueen made- ja saukkotutkimukset 2021-2022
Hanke rahoitettiin Etelärannikon Kalaleaderin (Sepra) ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kautta Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta.
Ensimmäiset näytteenotot on tehty Hollolan Koivusillanjokeen ja sen alapuolisiin vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta tutkivassa hankkeessa. Hankkeessa tullaan ottamaan vesinäytteitä Koivusillanjoen eri osista ja latvahaaroista eri vuodenaikoina niin, että näytteet edustavat erilaisia valumaolosuhteita yhden vuoden aikana (2022–2023). Vedenlaadun lisäksi tutkimuksia täydennetään virtavesien lajistoselvityksin. Hankkeessa vesistötutkimuksista vastaa Kymijoen vesi ja ympäristö ry yhdessä Kymen Ympäristölaboratorion kanssa.
Kumpulan asuinalueelta Hakosillan kautta Vähäjokeen ja siitä edelleen Porvoonjokeen laskeva Koivusillanjoki on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi luontokohteeksi ja jokivarsi toimii myös ekologisena yhteytenä. Koivusillanjoen luonnontilaisuus on kärsinyt ojituksista ja purouoman muokkauksista. Myös rakentaminen sekä maankäyttö ovat lisänneet Koivusillanjokeen kohdistuvaa kuormitusvaikutusta. Hollolan kuntakeskuksen alueen hulevedet johdetaan pääsääntöisesti Koivusillanjokeen laskeviin puroihin.
Koivusillanjokea on tutkittu vähiten Vähäjoen latvahaaroista. Hankkeen tavoitteena onkin kartoittaa Koivusillanjoen tilaa sekä tarkentaa, mistä ja minkälaista kuormitusta alapuolisiin vesistöihin tulee Koivusillanjoen haarasta. Lisäksi saatujen tulosten avulla on tarkoitus arvioida vesistön ja sen osien kunnostustarpeita sekä tulevia tutkimustarpeita.
Koivusillanjoen kartoituksen tilaajana toimii Hollolan kunta ja hanketta rahoittaa Hämeen ELY-keskus.
Lisätietoa hankkeesta:
Markit Likolammi
Vs. ympäristötarkastaja, Hollolan kunta
p.044 780 1438
markit.likolammi@hollola.fi
Ida-Maria Määttä
Vesistötutkija, Kymijoen vesi ja ympäristö ry
p. 050 441 7547
ida-maria.maatta@vesiensuojelu.fi
Kotkan edustan merialueelta löytyi kaksi yksilöä kuuppaäyriäisiin (Cumacea) kuuluvaa lajia, jota ei ole aiemmin tavattu Suomen alueelta. Uusi laji löytyi Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioitujen ympäristönäytteenottajien ottamista pohjaeläinnäytteistä, jotka ovat osa Kymijoen ja sen edustan merialueen yhteistarkkailua. Kotkan ja Haminan edustalla on yhteensä 10 ns. intensiivinäyteasemaa, joilta yhdistys ottaa pohjaeläinnäytteet vuosittain. Äyriäiset löytyivät Lehmäsaaren lähistöltä 17 metrin syvyydestä otetusta liejupohjanäytteestä 1.6.2021. Löydetyt yksilöt olivat pituudeltaan 5 mm ja 3 mm.
Löytyneiden kuuppaäyriäisten tarkempaa lajimääritystä jatketaan yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Todennäköisesti kyseessä on laji nimeltään Nippoleucon hinumensis (Gamð 1967). Tämä vieraslaji on alun perin kotoisin Japanista ja Koreasta, missä se asuttaa merenlahtia ja jokisuita. Lajin ensimmäinen havainto Euroopassa on huhtikuulta 2019 Saksan rannikolta Itämeressä. Lajin potentiaali levitä murtovesialueiden rannikolle on suuri, koska tämä mereinen laji kestää myös alhaisia suolapitoisuuksia. Nippoleucon hinumensis leviää uusille alueille todennäköisesti laivojen painolastivesien mukana, mutta se voi levitä myös laivojen runkoon kiinnittyneenä. Lajin kotiutuminen Suomen rannikolle selvinnee lähivuosina. (Kuva: Katriina Könönen)
Kymijoen kalataloudelliset ympäristöselvitykset -hankkeen kantavana tavoitteena on kerätä ja jakaa kalatalousalan tietoa ja tiivistää elinkeinokalataloutta koskevaa alueellista yhteistyötä eri toimijoiden kesken nostamalla kalatalouden vaikutusta, arvoa ja merkitystä lähikalan tuottajana. Hankkeen kolme osiota ovat sinisen biotalouden tutkimus- ja selvityskeskus, kalankasvatuksen ympäristövaikutukset ja uusien laitosten sijainti sekä kalakantoihin liittyvät pienet uuden tiedon tutkimustarpeet. Suomenlahden kalatalouselinkeino on ollut laskevassa trendissä jo pitkään. Kalatalouteen liittyvän työn tueksi muodostetaan yhteistyöryhmä, johon kutsutaan mukaan alueen keskeisiä kalatalouden ja sen edistämisessä mukana olevia toimijoita. Kaksivuotinen hanke rahoitetaan ESKO kalatalousryhmän ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kautta Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta. Hankkeen toteuttaa 2021–2022 Kymijoen vesi ja ympäristö ry.
Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liiton Aquarius -lehti on ilmestynyt. Lehden aiheena on ilmastonmuutoksen vaikutukset vesistöihin. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n artikkelit koskevat vesiselkärangattomia sekä pohdintaa mitä vesiensuojelu ja vesistökunnostus oikeasti tarkoittavat, ja miten niihin tulisi suhtautua. Lue artikkeli tästä.
Vuoden 2020 kesän ja syksyn nousukalamäärät ovat laskeneet edellisvuoteen verrattuna Korkeakosken kalatiellä. Vuonna 2019 lohia nousi ennätysmäärä, mutta kuluvana vuonna on palattu tarkkailun ensimmäisten vuosien (2016–2018) tasolle. Lohta on kuitenkin noussut hyvin Kymijokeen, mutta ne eivät ole löytäneet Korkeakosken kalatietä. Taimenen nousumäärät ovat pysyneet vuosittain melko tasaisina.
Koronavirustartuntojen ehkäisemiseksi olemme toistaiseksi pääasiassa etätöissä, emmekä vastaanota asiakkaita ja muita ulkopuolisia henkilöitä tiloihimme. Meidät tavoittaa kuitenkin sähköpostilla ja puhelimitse. Näytteenotto toimii aivan normaalisti.
Hajajätevesihankkeiden tarjoama neuvonta on päättynyt 31.10.2019. Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Lapinjärven ja Loviisan alueilla vuoden 2019 aikana toimineet neuvontahankkeet ovat antaneet haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyyn liittyvää tietoa yhteensä noin 1480 asukkaalle puhelimitse, sähköpostitse, kiinteistökäynnein sekä erilaisissa yleisötapahtumissa. Hankkeet ovat toimittaneet myös tiedotuskirjeitä ja postikortteja herkillä alueilla sijaitseville kiinteistöjen omistajille. Hankkeiden päätyttyä neuvonta siirtyy kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille ja rakennusvalvontaan.
Kymijoen vesi ja ympäristö ry tarjoaa neuvontaa vielä Hollolan haja-asutusalueen asukkaille ja mökkiläisille vuoden 2019 loppuun saakka. Neuvontatyötä rahoittaa Hollolan kunta.
Kymijoen Korkeakosken kalatieseurannan mukaan lohia ja taimenia on noussut kalaportaasta yhteensä 350 yksilöä 1.6.–31.10.2019. Lohia on noussut ennätysmäärä: yli 200 yksilöä.
Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tavoitteena on selvittää, kuinka mikromuovitutkimusta voidaan hyödyntää yhdistyksen toiminta-alueella ja yhdistyksen tutkimustoimintaan kuuluvissa tarkkailuissa. Selvitystyö pitää sisällään näytteenoton, näytteiden käsittelyn ja laboratorioanalysoinnin suunnittelun. Laboratorio-olosuhteissa tapahtuvan näytteiden käsittelyn sekä analysointimenetelmien osalta yhteistyötä tehdään Kymen Ympäristölaboratorio Oy:n kanssa.
Mikromuoveilla tarkoitetaan alle 5 mm kokoisia muovipartikkeleita, joiden päästöreitteinä vesistöihin toimivat muun muassa yhdyskuntajätevedenpuhdistamot, teollisuuden päästöt, hulevedet sekä roskaaminen.
Idänkirsikorento asutti uuden tekokosteikon Haminan Husulassa ja sen lisääntyminen saatiin varmistettua vuosina 2016 ja 2018. Tutkimusraportti on ladattavissa Julkaisut-sivulta.
Haastattelussamme vesistötutkimuspäällikkö Janne Raunio kertoo mietteitään monipuolisesta työstään yhdistyksessä:
Kun Jannen hydrobiologian ja limnologian opiskelut tulivat loppuvaiheeseen, haki hän samanaikaisesti sekä yhdistykseen näytteenottajaksi että Vaasan Ympäristölaboratorioon limnologiksi. Näytteenottajaksi hän oli aikaisemmin saanut hyvät valmiudet suorittamansa kalatalousalan perustutkinnon ansiosta. Janne sai molemmat paikat, ja päätyi hyvien kehittymismahdollisuuksiensa vuoksi yhdistykseen aloittaen työt helmikuussa 2002. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n silloinen toiminnanjohtaja Jukka Mankki kannatti Jannen ideaa tutkia suurten jokien biologia tutkimusmenetelmiä. Lopulta Janne tekikin yhdistyksessä päätyön ohella väitöskirjan aiheesta vuonna 2008.
Niistä ajoista on Kymijoessa paljon vettä virrannut ja Jannen työtehtävät yhdistyksessä muuttuneet, mutta yhä edelleen hänen työnkuvaansa vesistötutkimuspäällikkönä sisältyy maastotyötä ja monipuolista vesistötutkimusten kehitystyötä. Erilaiset paikallisiin ja vaelluskaloihin liittyvät kalataloustarkkailut, kaikuluotaukset, jatkuvatoimiset vedenlaatututkimukset, piilevä- ja surviaissääskitutkimukset, vesistön tilaan liittyvät hankkeet sekä näytteenoton koordinointi täyttävät Janne työpäivät. Janne kertookin, että yhdistyksen työkenttä on selvästi monipuolistunut. Laajojen yhteistarkkailujen ohelle on tullut paljon pienempiä tarkkailuja, tutkimuksia ja selvityksiä. Erilaisia biologisia tutkimuksia tehdään myös aiempaa enemmän. Lisäksi kentällä tehtävät mittaukset ja siihen liittyvän laitteiston käyttö on kehittynyt ja yleistynyt lyhyessä ajassa huimasti.
Kysyttäessä ympäristön tilasta, näkee Janne paranemista yhdistyksen toimialueella rannikon tilassa. Veden näkösyvyydet ovat kasvaneet ja rehevyystaso kääntynyt laskuun. Toisaalta samaan aikaan on ollut havaittavissa järvien tummumista. Ilmiö on laajalti havaittu ja taustalla lienee ilmastonmuutos sekä happaman laskeuman vähentyminen. Kaakkois-Suomen hyvässä tai erinomaisessa tilassa olevien järvien kannalta lähivuosien ja -vuosikymmenten keskeinen kysymys on metsätalouden vesiensuojelussa. Näköpiirissä on, että puunkäyttö ja sitä myöten hakkuut kasvavat. Tähän kysymykseen pyritään yhdistyksessä vaikuttamaan vasta alkaneen Maltti metsänhoidossa – valtti vesienhoidossa -hankkeen myötä. Mutta uhkana on, että järvet tummuvat paitsi laajan mittakaavan ilmiöiden niin myös paikallisen toiminnan vuoksi.
Janne kokee mielekkäänä saada työskennellä itseä kiinnostavien asioiden parissa. Toisaalta työt seuraavat monesti kotiin ja vapaa-aikaan. Uusia hankkeita, tutkimuksia ja kehitystyötä tulee ideoitua silloin, kun ei tarvitse keskittyä kiireellisten työasioiden hoitamiseen. Vesistö- ja ympäristötutkimusalalle hakeutuvia nuoria hän kehottaa harrastamaan luontoa, sillä luontoharrastusten kautta saa hyvän pohjan opiskelulle ja työelämään.
Kesäajan fosforipitoisuuden kehitys Heinolan Ruotsalaisella ja Konnivedellä sekä Konniveden pistekuormitus vuosina 1985-2023.
Kaakkois-Suomen lintuvesien hoidon jälkitarkkailuihin sekä Suon arvottaminen ja taustakuormitus -hankkeisiin liittyvissä tutkimuksissa saatiin mielenkiintoisia tuloksia. Tutkimusraportit ovat ladattavissa Julkaisut-sivulta.
Maltti metsänhoidossa – valtti vesienhoidossa -hanke on käynnistynyt. Projektipäälliköksi valittiin FM Miina Fagerlund. Lue lisää Hankkeet-sivulta.
Mittari on toistaiseksi käytössä Kotkassa Langinkosken yläpuolella.
Kirjaudu saamillasi tunnuksilla osoitteessa:
Keskuslaboratorio Oy:n ja Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n yhdessä omistaman KCL Kymen Laboratorio Oy:n omistus siirtyy 18.11.2016 tehdyllä kaupalla kokonaan paikalliseen omistukseen, kun Kymijoen vesi ja ympäristö ry, Kouvolan Vesi Oy ja Kymen Vesi Oy ostivat Keskuslaboratorion omistamat osuudet laboratorioyhtiöstä.
Laboratoriokauppa tuli ajankohtaiseksi, kun laboratorion pääomistaja KCL halusi myydä Kuusankoskella Kymijoen varrella sijaitsevan laboratorion osakkeensa ja vähemmistöosakas Kymijoen vesi ja ympäristö ry koki tarpeelliseksi laboratorion korkeatasoisten palveluiden säilyttämisen. Laaja-alainen yhteistyö vesiasioissa on luontevaa, sillä Kymijoen vesistöalue ja vesihuolto muodostavat laajan ylimaakunnallisen verkoston. Laboratoriokaupan tavoitteena on turvata laaja-alaisen alueellisen vesistö- ja ympäristötutkimuksen sekä vesianalytiikan osaamisen säilyminen paikkakunnalla. Laboratorio ottaa käyttöön vanhan nimensä Kymen Ympäristölaboratorio Oy ja se jatkaa toimintaansa entisellä henkilöstöllä.
EU:n luontodirektiivillä suojeltu idänkirsikorento (Sympecma paedisca) onnistui kesän aikana lisääntymään Haminan Husulaan rakennetussa tekokosteikossa. Liikennevirasto teki Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen edellyttämän kosteikon vuonna 2014 sen jälkeen, kun Valtatie 7 rakentamishankkeessa Haminan ohikulkutie vedettiin kolmen kilometrin päässä idänkirsikorennon lisääntymislammikon ylitse. Kymijoen vesi ja ympäristö ry avusti kosteikon rakenteen suunnittelussa ja järjesti tarkkailun toimenpiteen onnistumisesta. Jo kahden vuoden tarkkailun jälkeen löydettiin heinäkuun loppupuolella 2016 vastakuoriutuneita idänkirsikorentoja ja kuoriutumisnahkoja lajin lisääntymisen merkiksi. Uutinen sai myös julkisuutta tiedotusvälineissä.
Idänkirsikorento on 2000-luvulla levittäytynyt pitkin etelärannikkoa ja paikoin sisämaahan. Se on keijukorentoihin kuuluva sudenkorentolaji, joka talvehtii aikuisena ja elää kosteikkojen mosaiikkimaisen kasvillisuuden joukossa. Havainnot antavat uutta rohkaisevaa tietoa siitä, että tuntemalla ja huomioimalla lajin ekologiset vaatimukset voidaan rakennushankkeiden hävittämiä rauhoitettujen lajien lisääntymispaikkoja korvata osin myös rakentamalla uusia elinympäristöjä.
Kuvassa idänkirsikorennon kuoriutumisnahka Husulan kosteikoilla 2.8.2016.
Anne Åkerberg, Kymijoen vesi ja ympäristö ry on tuttu allekirjoitus sadoista raporteista ja julkaisuista. Haastattelussamme Anne kertoo mietteitään työstään yhdistyksessä, vesien tilasta sekä biologian alan ja vesiensuojelutyön muutoksista.
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen Kymenlaakson luonnonvesinäytteenotot ovat siirtyneet yhdistyksen hoidettavaksi. Samassa yhteydessä ympäristönäytteenottaja Jarmo Nironen liittyi ELY-keskuksesta yhdistyksen vahvuuteen. Lisääntynyttä näytteenottoa varten ostettiin Kyvetti -niminen nopeakulkuinen ja katettu vesistötutkimusvene merialueen näytteenottoihin. Hankinta parantaa yhdistyksen palvelutasoa merialueen näytteenotoissa.
Kuvassa yhdistykselle hankittu Itämeren tutkimusvene Kyvetti, jonka kotipaikka säilyy Kotkassa.
Yhdistys tarkkailee vuonna 2015 Sutelan sillan uusimisen vaikutuksia Kymijoen vedenlaatuun ja vuollejokisimpukan elinoloihin. Simpukoita tutkitaan sukeltamalla ja vedenlaatutietoa kerätään vesinäytteillä ja jatkuvatoimisilla sameusmittareilla.
Kirjaudu saamillasi tunnuksilla osoitteessa
| Alue | Kalalaji | Pitoisuus keskiarvo mgHg/kg | Pitoisuus min mgHg/kg | Pitoisuus max mgHg/kg |
| Voikkaa | hauki | 0,14 | 0,02 | 0,26 |
| Voikkaa | ahven | 0,27 | 0,15 | 0,46 |
| Kuusankoski | hauki | 0,22 | 0,16 | 0,35 |
| Kuusankoski | ahven | 0,21 | 0,02 | 0,42 |
| Tammijärvi | hauki | 0,34 | 0,01 | 0,57 |
| Tammijärvi | ahven | 0,27 | 0,02 | 0,76 |
| Kotkan edusta | hauki | 0,16 | 0,08 | 0,29 |
| Kotkan edusta | ahven | 0,09 | 0,02 | 0,20 |